Aika taas kirjoittaa tuntemuksiani. Toisinaan sitä kokee olevansa "maanpaossa omassa maassaan" kun sitä koittaa toipua masennuksesta ja moninkertaisesta hylätyksi tulemisen tunteen kierteestä. Se että yrittä hakea kestäviä ja rehellisiä ratkaisuja omiin ongelmiin etäännyttää. Tavallaan tuntee joka päivä ylittävänsä kahlaamon toisten luota koska ei halua jäädä toisten armoille. Toisten ihmisten rasittavat ajatukset johtavat ikävä kyllä helposti stigman kaltaiseen reagointiin ja omaan taantumiseen.
Se joka ei itse omaa taipumusta masentua. Hänen on vaikea. Kovin vaikea myötäelää masentuneen tuttunsa tai sukulaisen tukena. Ei ymmärrä ei kohtaa. Tunnistaa vain kiusallista erilaisuutta toiseen verrattuna, jonka senkin koittaa painaa alas häiritsemästä,....
