perjantai 23. elokuuta 2013

Äänestysinnon tukemisesta demokratiassa



”…jäin miettimään…”


Äänestämistä demokratiassa, äänestys prosentteja, äänioikeusiän laskua tai nostoa, eläkeläisten äänioikeutta etc.

Poliittiset piirit ovat huolissaan äänestysprosenttien laskusta. Siksikö että alhainen äänestysprosentti demokratiassa luulisi vähentävän sitä poliittisen selkänojan uskottavuutta jonka nojalla poliitikot toimivat ja päättävät. Sitä minun on vaikea uskoa koska poliitikkojen itseriittoisuus näyttää olevan sisäsyntyistä. Sitä osoittaa vaikkapa kansanedustajien suhtautuminen kansalaisaloitteisiin julkeina kansanedustuslaitoksen tontille astumisena.


Mielestäni äänestysikärajan alentaminen vaikka 16-vuoteen ei kasvattaisi äänestysprosenttia vaan laskisi sitä. Huomatkaa että äänimäärä saattaisi toki lisääntyä ja sillä tietenkin on merkitystä suhteellisen vaalitavan systeemissämme.Tosiasiassa nuori 16-17 ikäluokka tuskin poikkeaa 18-19 ikäluokasta "nukkuvien" suhteen. Lisäksi protestiäänet jotka kanavoituisivat vaikka Aku Ankalle tai Putinille tulee huomioida tässä ikäryhmässä.


Parempi uudistus olisi että otettaisiin käyttöön uusi ääni – negatiivinen ääni. Äänioikeutettu saisi kaksi äänilippua, valkoisen ja värillisen. Valkoiseen hän merkitsisi ehdokkaansa kuten tähänkin asti. Ja värilliseen ehdokkaan jolle antaa negatiivisen äänen. Tämä ”vastaääni” vähentää henkilön henkilökohtaista ja vaaliliiton saamaa ääntä yhdellä. Esimerkiksi kunnallis- ja eduskuntavaalissa tämä olisi aivan mahdollista toteuttaa kohtuullisin kustannuslisin vallitsevaan tapaan. Väitän että äänestysprosentti kasvaisi huomattavasti.


Tästä uudesta käytännöstä olisi sekin etu että ihmisten kokemuksilla ehdokkaasta ja hänen toiminnastaan yhteiskunnan hyväksi olisi aidosti vaikutusta. Vaikutus ulottuisi paitsi äänestyskäyttäytymiseen niin myös ehdokasasetteluun.  Kulmikkaat ja populistiset ehdokkaat olisivat vaaliliitoille nyt myös riski, aikaisemman ”protestiäänenannon” asemasta.


Kommentoikaa, olkaa hyvä