Takana on tiivis viikonloppu Shindo Muso Ryu-jojutsu harjoittelua. Tälläkin kertaa, kuten yleensä leirien jälkeen, olon on kliseisen, "väsynyt mutta onnellinen" - vaikka joka paikkaa kehossa kivistää ja kolottaa. Nyt tuli kuitenkin vastaan miten paljon budoharjoittelu onkaan harjoittelijoiden välistä kommunikaatio harjoittelua. Koryu-katoissa toiminnan intensiteetti on erilainen kuin vaikkapa kendon parikatoissa, se on enemmän taistelun kaltaista vaikka kata-harjoittelua onkin. Reaktiojat ovat lyhyempiä ja toiminta jatkuvampaa, ilman pysähdyksiä kuten kendokatassa.
Opettajien tuodessa ennen harjoittelematonta katoja harjoittelijoille toistettavaksi, opiskeltavaksi, leiriläisten sanattoman vuoropuhelun tärkeys korostuu. Jos harjoitellessa kumpikaan katan tekijöistä ”nukahtaa” omaan sisäiseen keskusteluunsa, bokkenin tai jo-sauvan kova kontakti harjoittelijaan on aina lähellä. Ja kun kata-harjoittelumäärä viikonlopun jodoleirillä oli yhteensä 16 tuntia, täyttyy oma mieli ääriään myöden, eivätkä sen ”reunat” edes riitä. Koska leirillä on aina osallistujia joiden kanssa ei ole ennen harjoitellut tai harjoittelu on ollut hyvin vähäistä, osa leiriläisistä ovat vielä ulkomaalaisia, keskittymistä on pakko yrittää ylläpitää. Muuten oma tai toisen pää kolisee iskuista ja/tai solar-pleksus menee kuopalle pistoista. Yhteisen sävelen löytäminen leirin aikana onkin vaatelias haaste leiriläisille.
Kun leiri sitten päättyy ja harjoittelija palaa kotiinsa arkisiin askareisiin, harjoittelu jatkuu. Jos budotartunta ei ole käynyt omassa perheessä, voi tarve harjoittaa itseään budolajilla koko viikonlopun, vähäisen vapaa-aikansa, mennä perheeltä yli ymmärryksen. Varsinkin jos budoharjoittelun luoma viitekehys puuttuu. On vaikeaa välittää sanallisesti miten tärkeää on että, kotiväki on osaltaan mahdollistanut budoharjoittelijan leireilyn ja miten tärkeää kotiväki silti on harjoittelijalle. Voisiko siis sitä sanatonta vuoropuhelun muotoa, jota on juuri leirillä harjoitellut, käyttää myös kotona. Laajentaa harjoittelu ja tehdä omasta kodistaankin dojo ja läheisistään harjoittelutovereita. Itse ainakin aion yrittää.
